Kuinka antaa palautetta, kun opiskelija loukkaantuu kritiikistä?
Palautteen tarkoituksena on auttaa oppimaan sekä viemään oppimista edelleen eteenpäin. Palautteen avulla palautteen saajan on tarkoitus saada tietoa ja oppia ymmärtämään, palautteen antajan avulla. Palautteen avulla opiskelijan tulisi oppia soveltamaan taitojaan ja jopa havainnoimaan omaa toimintaansa ja ohjaamaan sitä oikeaan suuntaan. (Oksanen 2014)
Turvallisin palautteen antamisen muoto on pelkkä havainnon kertominen esimerkiksi: Tällä viikolla olet ollut poissa yhteensä kuusi tuntia.
Ohjeeksi kriittisen palautteen antamiseen sopii hyvin ohjeistus minäviestistä, jonka tulee sisältää kolme osaa.
- Havainto käyttäytymisestä
- Käyttäytymisen konkreettiset seuraukset
- Käyttäytymisen aiheuttama tunnereaktio
Käyttäytymistä kuvaavien havaintojen kertominen ja niiden herättämien tunteiden ilmaiseminen eivät yleensä ole loukkaavia, koska havainnot ovat suhteellisen yksiselitteisiä. Arvostelevat, syyttävät, moralisoivat ja vähättelevät sinä-viestit sen sijaan helposti katkaisevat yhteyden, tai palaute kilpistyy torjuntaan ja jopa loukkaantumiseen.
Palautteen antamisen tärkeimpiä kriteerejä on arvio siitä, osaako opettaja antaa palautteen siten, että se hyödyttää vastaanottajaa. Pelkkä oman tyytymättömyyden purkaminen palautteen nimissä voi pahentaa tilannetta entisestään.
Paras palaute on nopea, spontaani, havaintoihin perustuva reaktio toisen käyttäytymiseen!
Lähde: Vuorinen, I. 1995. Tuhat tapaa opettaa. Naantali: Resurssi
Hyvä palaute
- on rehellistä, luotettavaa ja arvostavaa
- on yksilöityä, perusteltua ja mahdollisimman konkreettista
- kohdistuu toimintaan eikä persoonaan
- antaa mahdollisuuden vastaanottajan näkemyksille
- tuo esiin myös hyvin sujuvia ja positiivisia asioita
- tuo esiin korjattavat asiat kehittävässä ja rakentavassa hengessä
- tuo esiin vaihtoehtoisia toimintatapoja ja korjausehdotuksia
- antaa palautteen saajalle parhaimmillaan tunteen omasta osaamisestaan ja voimavaroistaan sekä lisäksi hyviä ideoita kehittymiseen.
Palautekeskusteluissa voi käyttää myös niin sanottua hampurilaismallia, joka sopii esimerkiksi hyvin tilanteeseen, jossa olisi pitänyt toimia toisin. Siinä annetaan ensin positiivinen palaute hyvästä toiminnasta. Toimintaa korjaava, negatiivinen palaute tarjotaan "pihvinä" positiivisten palautteiden välissä. Lopuksi annettavassa positiivisessa palautteessa voidaan tehdä yhteenvetoa asiasta ja kannustaa. (Oksanen 2014)